Hietasaaressa tänään!

Hietasaaren taidekesä -projektilla halutaan tuoda yhteisöllisiä taidekokemuksia Hietasaaren korvaamattomaan kulttuuri- ja luonnonympäristöön ja osoittaa, että paikallisin voimin pystytään tuottamaan kestävää ja asukaslähtöistä kulttuuritoimintaa. 

Hietasaaren taidekesän ensimmäistä yhteisöllistä taidetoimintapäivää vietetään tänään 16.5.2015 klo 10-14 Seepparin pihapiirissä, os. Mustasaarentie 4, Oulu. 
Seuraava tapahtumapäivä on 6.6.2015.

OHJELMA:

Klo 10.30 Sirkusesityksiä joka lähtöön! Esiintyjät muksuista ammattilaisiin

Klo 11.00-12.00 Sirkustaidetta kokeilemaan! Tule testaamaan sirkusvälineitä ja oppimaan vaikka akrobatian alkeita. Sopii kaikenikäisille vauvoista ikäihmisiin! Työpajan vetää sirkusohjaaja Katja Lehtola

Klo 11.00-14.00 Kevään merkkien etsintää, ympäristötaiteilua, hiilipiirustusta ja tikkupullan paistoa nuotiolla: ympäristöluotsi, kuvataiteilija Johanna Huhtamaa ja kuvataiteilija Jaana Kokko-Alakärppä

klo 12.45 Vauvasirkusesitys

klo 13.00 Kansantanssityöpaja: tanssittajana Anna Myllylä. Musiikki putkimankalta! Tanssityöpajan kesto n. 30 min.

~  Tervetuloa!  ~



Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen. Voit halutessasi ottaa omat termospullot, eväät ja retkijakkarat tai piknik-peitot mukaan.

Saavuthan paikalle kävellen, pyörällä tai julkisilla (bussi 15). Parkkipaikkoja on niukasti ja ne on varattu liikuntarajoitteisille. Käytäthän tarvittaessa ystävällisesti esim. Edenin, Pohton tai Nallisportin parkkipaikkoja.

Hietasaaren taidekesän taustalla on alueen asukkaista, taiteilijoista ja toimijoista koostuva työryhmä.


Hietasaaren taidekesä Facebookissa: https://www.facebook.com/Hietasaarentaidekesa

Tee virtuaalimatka upeaan Hietasaareen ja tutustu teokseen Hietasaari - aktiivinen lähiluonto.

Lisätietoa myös: http://www.minunhietasaareni.net/

Hietasaaren taidekesä

Olen mukana työryhmässä, joka järjestää Oulun Hietasaareen taidekesää.
Miksi? Tähän on helppo vastata:

~

Hietasaaren taidekesä -projektilla haluamme tuoda yhteisöllisiä taidekokemuksia korvaamattomaan kulttuuri- ja luonnonympäristöömme ja osoittaa, että paikallisin voimin pystytään tuottamaan kestävää ja asukaslähtöistä kulttuuritoimintaa. Haluamme tuoda taidetuokiot ja -työpajat keskelle Hietasaaren uhattua luontoa ja vanhojen huviloiden pihapiirejä ja yhdistää taidekokemukset paikkoihin, jotka jo seuraavana kesänä saattavat näyttää täysin toisenlaisilta. Mielestämme elävä ja asukaslähtöinen kulttuuri on vaalimisen ja edistämisen arvoinen, etenkin kun alueen uhkana on ympäristön menettäminen liike-elämän ja muutaman yrittäjän intressejä varten.

Maksetut kertakäyttöiset elämykset eivät voi korvata aitoja, ihmisten itselleen ja toisilleen tuottamia kokemuksia ja tekemisen malleja. Haluamme myös aktivoida ihmisiä toimimaan oman asuinympäristönsä ja lähiluontonsa puolesta. Tähän eri taiteenlajit ja niihin liittyvät työpajat tuovat loistavan väylän luoden samalla myös uudenlaista yhdessä tekemisen kulttuuria Hietasaareen, jossa jo ennestään on paljon yhteisötoimintaa.

~


Jo nyt olemme saaneet runsaasti positiivista palautetta ja yhteydenottoja, vaikka ensimmäisen päivän ohjelmaakaan ei ole vielä julkaistu. Ihanaa, että tapahtumalle on tilausta!

Ja tärkeintä on, että suunnataan katseita Hietasaareen, jota kyllä voi ja saa kehittää -
mutta ihmisen kokoiseen suuntaan.

Järjestämme siis Oulun Hietasaaressa toukokuun-syyskuun 2015 välisenä aikana neljä yhteisöllistä taidetoimintapäivää. Ensimmäinen tapahtumapäivä on lauantaina 16.5.2015 klo 10-14, paikkana on Seeppari, os. Mustasaarentie 4, Hietasaari. Julkaisemme ohjelman lähipäivinä Facebookissa!

 
Tulehan tykkäilemään: 
https://www.facebook.com/Hietasaarentaidekesa


Hietasaaren taidekesän taustalla on alueen
asukkaista, taiteilijoista ja toimijoista koostuva työryhmä.

Tervetuloa Hietasaareen!


***

Keruukalenterin esittely

Teksti Kirsi Eskelinen, kuvitus Laura Lehtola

KERUUTUOTTEIDEN VUODENKIERTOKALENTERI - ESITTELY

Villiversoissa pyörähtää käyntiin noin vuodenkierron ajaksi keruukalenteri, jonka ideana on kertoa kulloinkin ajankohtaisista keruutuotteista. Blogitekstien ilmestymisväli on keskimäärin kerran kuussa, mutta nyt kevään ja alkukesän sesongin ajan mahdollisesti hieman useammin, jotta mahdollisimman moni laji ehtisi tulla tutuksi. Kerättäviä lajejahan löytyy lähestulkoon läpi vuoden, mutta alkukesä on kasvukauden alun lajirunsauden takia vilkkainta keruuaikaa etenkin syötäville lajeille.

Tämän blogimuodossa toteutuvan kalenterin idea oli alunperin ilmestyä jonkinmoisena painettuna tuotoksena osana keruutuotetarkastajan opintojani. Lopulta se kuitenkin jalostui blogimuotoon, jotta se olisi lukijoille mahdollisimman helposti tavoitettava ja helpompi pitää ajan hermolla kuluvan vuodenkierron säiden ja keruun ajoittumisen mukaan. Kun pyörittelin ideaa Niinan kanssa, niin sopiva julkaisukanava löytyi onnekkaasti Villiversojen kautta!

Taustana vuodenkiertokalenterille on osittain jo muinainen sadonkorjuu- ja keruukalenteriperinne. Ennen, kun keruutuotteista ja kotitarveviljelystä oltiin tiukemmin riippuvaisia, oli tärkeää valmistautua ja olla liikkeellä oikeaan aikaan sekä lukea merkkejä luonnosta, milloin on minkäkin homman aika. Vanhassa perinteessä on paljon annettavaa nykykeräilijällekin. 

Eräs villiyrteistä innostunut ystäväni, joka vasta opettelee ensimmäisiä kasvejaan, vinkkasi minulle että aloittelevilla kerääjillä voisi olla tarve konkreettiselle tiedolle, mitä, mistä ja milloin kannattaa kerätä. Toisaalta itse kauemmin keräilleenä hoksaan joka vuosi jonkun tuotteen keruuajan ehtineen livahtaa ohi. Esimerkiksi mahlanvalutus tuli opeteltua vasta vuosien suunnittelun jälkeen, kun eräänä vuonna viimein sain hommattua tarvittavat välineet hyvissä ajoin. Toivon, että tästä vuodenkiertoblogista olisi iloa niin noviiseille kuin  kokeneemmillekin kerääjille. 

Etukäteen on hyvä olla yleiskäsitys mitä erityisesti tahtoo kerätä ja varautua ennakolta kiivaimpiin sesonkeihin. On hyvä suunnitella mitä muuta kuin keräilyä aikoo samaan aikaan tehdä, ja monella harrastajalla pähkäilyä tuo keruutuotteiden ja kasvimaahommien päällekkäisyys. Esimerkiksi nuorten vuohenputken lehtien paljous ja toukokuun kylvökiireet, kesäkuun kuusenkerkät ja kasvimaan kitkeminen, syksyn sienet ja sadonkorjuu lomittuvat sopivasti suunnittelemalla. Joitakin kasveja kuten nokkosta eri vaiheissaan voi kerätä lähes läpi kasvukauden, joidenkin tietyn kasvuvaiheen tuotteiden kuten pihlajan silmujen tai voikukannuppujen sopiva keruuaika on hyvin lyhyt, noin viikko! Tuotteiden paras keruuaika riippuu paljon kunkin vuoden säistä, eikä keruuaikoja voi katsoa suoraan kalenterista joten on tarkkailtava luontoa ja sen omaa kalenteria.

Tässä blogissa kalenterin näkökulma sijoittuu Oulun leveysasteille, mutta on toki sovellettavissa hieman kauemmaksikin. Suurin osa esiteltävistä lajeista on ruohovartisia kasveja, mutta jokunen marja, sieni ja sammalkin tulee tutuksi. Hienot piirroskuvat ovat Laura Lehtolan käsialaa.

Ensimmäinen keruukalenterin lajiesittelyteksti ilmestyy maaliskuun loppupuolella.

Tervetuloa mukaan!

 

Kirsi

Puheenvuoro Hietasaaren ja Nallikarin kaavoitusta käsittelevässä keskustelutilaisuudessa

Oulussa on ollut pitkään käynnissä kaavaprosessi Hietasaaren ja Nallikarin alueella. Palstaviljelijöiden kannalta surullisimmassa skenaariossa Hietasaari I tilalle rakennettaisiin huvipuisto ja uudet palstat raivattaisiin nykyisellään upeaan virkistysmetsään.

Hietasaaren-Toppilansaaren asukasyhdistys järjesti 26.2.2015 Tuiran koululla keskustelutilaisuuden, jossa pidin Oulun Hietasaaren palstaviljelijät ry:n puheenvuoron.

Puolueita oli pyydetty tilaisuuteen keskustelemaan ja kertomaan oma kantansa.

Lopputulos:

*Vihreät, kristilliset ja vasemmisto olivat huvipuistoa vastaan
*Kokoomus oli huvipuiston puolesta
*Demarit, perussuomalaiset ja keskusta eivät olleet päättäneet kantaansa

Tervehdys Hietasaaren ystävät!

Olen Niina Jortikka ja edustan Hietasaaren palstaviljelijöiden yhteisöä.

Mitä siinä Hietasaaressa on niin hienoa? 

Mistä kaikki lähtee?

Lähdetäänpä ihan alkutekijöistä: hienoa on Hietasaaren nimeenkin päätynyt maalaji eli hieta. Hietamaat ovat parhaita viljelysmaita, koska niissä vesi nousee kapillaarisesti. Hietamaat ovat hikeviä maita, ja antavat palstojen vaalijoille runsaan sadon. Suuri osa Hietasaari ykkösen palstoista on karkeaa hietaa. Hietasaari on viljelyominaisuuksiltaan erinomainen myös meren läheisyyden vuoksi. 

Mikä muu Hietasaaressa ja palstaviljelyssä on hienoa? 

Yhteisöllisyys ja monikulttuurisuus!

Hietasaaren palstaviljelijöissä on kaikenkirjavaa oululaista väkeä, vauvasta vaariin. On ilahduttavaa, että myös maahanmuuttajataustaiset perheet ovat löytäneet tiensä viljelypalstoille. Palstat ovat aktiivisessa käytössä ja kyseessä on eittämättä Oulun upein palsta-aluekokonaisuus. 

Rakenteiden osalta on toki puutteita, esim. kierrätyspisteet ovat vähintäänkin alkeelliset ja siis nykyaikana täysin riittämättömät. Viime syksynä laitoimme kuitenkin tuulemaan ja organisoimme yhdessä kymmenien viljelijöiden ja asukkaiden kanssa siivoustalkoot, joissa siivosimme parinkymmenen vuoden roskat alueelta.  Kaupunki tuli vastaan tilaamalla alueelle jätelavat. 

Syksyllä olemme järjestäneet satojuhlan alueen asukkaiden, palstaviljelijöiden ja yhdistysväen kanssa.   

Sadonkorjuujuhlat herkut ovat maistuneet!

Lapsille järjestettiin askartelua luonnonmateriaaleilla.

Yhdessäolon riemua!

Aluesuunnittelulla on Hietasaaressa pitkälliset perinteet ja metsään on meinattu mennä ennenkin - mutta onneksi meillä on mahdollisuus myös korjausliikkeisiin. Sodan jälkeisen jälleenrakennusajan historiaan Oulussa kuului kaupungin johdon toteutumaton suunnitelma Hietasaaren muuttamisesta teollisuusalueeksi. 

Onneksi niin ei tapahtunut! 

Toivottavasti voimme tulevaisuudessa vain huokaista helpotuksesta, että emme päätyneet rakentamaan huvipuistoa Oulun kauneimpaan luonto- ja kulttuuriympäristöön. 

Sananen Hietasaaren luontoarvoista 

Lintuarvoiltaan Oulujoen suistoalueella on Oulun korkein pesivän linnuston parimäärä, yli 300 paria neliökilometrillä. 

Hietasaaressa pesii silmälläpidettäviä lintulajeja: sirittäjä lehtipuuvaltaisissa metsissä ja punavarpunen avoimemmilla paikoilla kuten vaikkapa palstaviljelyalueen reunoilla. 
 

Hietasaaressa elää myös rehevien, lehtevien metsien eteläisiä lajeja, jotka ovat Oulun seudulla jo huomattavan harvalukuisia ja melko lähellä levinneisyytensä pohjoisrajaa. Tällaisia ovat ainakin uuttukyyhky, mustapääkerttu ja nokkavarpunen. Myös upea konsertoija mustarastas on alueella hyvinkin runsas ja sen kaunis keväinen laulu on melkoinen virkistystekijä ihmisille. Linnustollisten arvojen suhteen kaikki em. lajit tulevat kärsimään kaavailluista muutoksista.

Kasvillisuusarvoiltaan alue on kiistaton. Hietasaari ja Oulujokisuisto ovat kasvistoltaan Oulun rikkaimpia alueita. Mustasaaren itäosan neliökilometriruudulta havaittiin peräti 321 eri kasvilajia. Lajimäärää on lisännyt ihmistoiminta: alueella on paljon viljelykarkulaisia sekä satamatoiminnan että huvilakulttuurin peruja. 

Summa summarum 

Hietasaari on keskustan lähellä oleva ainutlaatuinen virkistysaluekokonaisuus.

Upeat metsät ja meriluonto, hyvin hoidetut palsta-alueet, kulttuuri ja yhteisöllisyys paiskaavat kättä Hietasaaressa.

Hietasaari on useammalla tavalla tarkasteltuna monimuotoisuuden hot spot joka ehdottomasti ansaitsee kansallisen kaupunkipuiston statuksen.

Kysymys poliitikoille: näettekö siis haasteita siinä, miten kaavamuutos vaikuttaisi Hietasaaren luonto­ ja kulttuuriarvoihin?

Kiitos!



Lähteet:

Minun Hietasaareni, osa 1:
VISIO - Oulun kansallinen kaupunkipuisto Hietasaari - aktiivinen lähiluonto

Ulla Pohjamo:
http://tahiti.fi/02-2012/vaitokset/esikaupunki-moniaanisena-kulttuuriperintona-%E2%80%93-oulun-hietasaari/

Ari Rajasärkkä

Kuvat: Niina Jortikka

Paikallisten herkkujen äärellä - Northern Arctic Flavours -menua testaamassa

Viime viikolla vietettiin Pohjoiset arktiset maut – Northern Arctic Flavours -tapahtumaa Oulussa, Pohtossa. Tapahtuman yhteistyöravintolat ovat suunnitelleet Northern Arctic Flavours - eli NAF-menun. Menut ovat tarjolla 20.9.2014 saakka.

Kävimme eilen ystäväni Monan kanssa testaamassa Lasaretin Virta-ravintolan menun:

Sellerikeittoa
omenaa ja suolapähkinää

***
Tannilan porotilan
Poroterriiniä ja poronsydänmoussea

***
Kalastaja Karjalaisen ahvenfileitä Iistä
nokkoskastiketta
ruohosipuliperunavoita ja
tilli-sitruunaporkkanoita

***
Mustikkapiirakkaa ja
valkosuklaajäätelöä

Menu oli houkuttelevasti suunniteltu, mutta päädyimme kuitenkin etukäteen pyytämään poron tilalle "sieniä tai kalaa". Minä olen nimittäin syönyt pääsääntöisesti kasviksia ja kalaa vuodesta 1998. Sienet kiinnostivat, koska niiden kohdalla sesonki on ollut niin erinomainen. Hugossa nimittäin olisi ollut tarjolla Lumijoen tatteja ja pohdin pitkään näiden kahden menuvaihtoehdon välillä. Valinnassa sellerikeitto, ahvenet ja nokkonen Virran menussa veivät kuitenkin voiton.

Kippis! Monan lautasella herkullinen sellerikeitto.

Sellerikeitto oli aivan upea kokemus. Maku oli todella täyteläinen, esillepano oli kaunis. Ainut asia mitä jäimme pohtimaan, oli käytetty pähkinä. Listalla nimittäin luki suolapähkinää (joka yleensä mielletään maapähkinäksi) ja annoksessa oli käytetty mielestämme hasselpähkinää. Meille annos toimi mainiosti ja oli henkilökohtainen makusuosikkini koko menusta, mutta jäimme pohtimaan asiaa pähkinäallergikon kanalta. Tosin, voisin kuvitella että he varmistavat pähkinäasiat vielä kohdaltaan moneen kertaan. Ymmärtääkseni juuri hasselpähkinä on yksi allergisoivimmista pähkinöistä? 

Vaihdoin poron tilalle maukkaan kala-annoksen.

Poron tilalle pyytämämme kala-annoksen esillepano oli todella kaunis. Graavattu lohi oli paahdettu kevyesti, sille toivat pehmeyttä ja raikkautta peruna ja retikka. Punajuurikastike kruunasi annoksen värillään ja maullaan. Upea annos, sekä maultaan että visuaalisesti.

Ahvenannoksen nokkoskastike oli todella maistuva.

Ahvenannoksessa oli perinteisiä elementtejä, mutta hieman yllättäen maistuvimpana jäi mieleen nokkoskastike. Nokkonen oli tullut Ärmätin nokkostilalta kuivattuna, siitä oli saatu hienosti maku esiin. Vuorovastaava kertoi, että kokit olivat tehneet kokeiluja sekä tuoreella että kuivatulla nokkosella - ja parempi maku oli saatu kuivatusta tuotteesta. Porkkanat olivat Siikajoelta ja ahven Iistä. Porkkanoiden sitruunainen maku olisi voinut olla makuuni voimakkaampikin. Ahvenen oma maku jäi ehkä hitusen levitteen ja rasvan alle. Ehkä ahvenelle olisi sopinut kevyempi kypsennystapa, kun kermaisuutta tuli nokkoskastikkeestakin?

Vuoropäällikkö vastaili ystävällisesti kysymyksiimme.

Jälkiruuaksi tarjolla valkosuklaajäätelöä ja mustikkapiirakkaa.

Esillepano oli kauniisti toteutettu.

Jälkiruokana oli Sortolan tilan valkosuklaajäätelöä ja ravintolan omaa mustikkapiirakkaa. Annos oli todella kauniisti toteutettu, maku oli taattua laatua.

Suolarakeilla ja chilillä maustettu suklaa oli loppuun mukava yllätys.

Totesimme Monan kanssa yhteen ääneen, että menun parasta antia olivat kaksi ensimmäistä ruokalajia eli sellerikeitto ja lohiannos. Poro meiltä jäi tällä kertaa maistamatta, mutta luulenpa että maistan pikkuisen perjantaina, kun minulla on ilo osallistua Oulu Design Days tapahtuman Odd Galaan, joka järjestetään Lasaretin Aurora-salissa. Illan ohjelmaan kuuluu buffetillallinen, upea kaksiosainen muotinäytös, musiikkia, videotaidetta - ehkä näemme siellä?
Ps. Liput galaan myynnissä vielä tänään keskiviikkona!

***

Tämä blogi toteutettiin yhteistyössä Pro Agrian Oulun, Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ja Pohjoiset Arktiset Maut -tapahtuman kanssa. Lämmin kiitos yhteistyöstä, erityisesti projektisuunnittelija Arja Keräselle, jonka kanssa etukäteen arvuuteltiin mm. horsman kukinta-aikaa, tämän vuoden sienisadon ajankohtaa ja laatua..! Blogi jatkaa elämäänsä, pian pääsette kuulemaan mm. Kukkasidonnan SM-kisoista, jotka järjestetään Oulussa syyskuun viimeisenä viikonloppuna. 

Herkullista ja aurinkoista syksyn jatkoa kaikille!

***