perjantai 27. kesäkuuta 2014

Villiyrttien keruukalenteri

Ehkä erityisesti täällä pohjoisessa mielletään, että villiyrtit ja villivihannekset ovat alkukesän juttu. Myönnetään, moiseen ajatukseen olen sortunut itsekin! Luonnossa on kuitenkin paljon keruutuotteita, joita voi kerätä myös alkukesän jälkeen, aina myöhäiseen syksyyn saakka.


Nokkosen lehdet ja siemenet

Nokkonen on siitä hieno kasvi, että ravintopitoisuudellaan se päihittää muut kasvit mennen tullen. Lisäksi nokkosesta voi kerätä satoa useampaan kertaan kesän aikana: niitä kasvusto, kohta saat jälleen tuoreita lehtiä popsittavaksi. 

Muistathan nokkosen kohdalla välttää kaikista ravinteikkaimpia paikkoja kuten lantakasoja. Nokkonen kerää ravinteikkailla paikoilla itseensä nitraattia joka on ihmisen elimistölle haitallista.

Nokkosesta voi hyödyntää lehtien lisäksi myös siemenet joko tuoreeltaan tai kuivattaa ne ja nauttia läpi talven esimerkiksi aamujugurtin päällä.


Nokkosen kukat nuppuvaiheessa, siemensatoa odotellessa!


Mesiangervon kukat ja lehdet

Mesiangervo on luonnon särkylääke - se sisältää kolmea erilaista salisyylia. Ensimmäisenä maailmassa juuri mesiangervosta eristettiin salisyylihappo, josta myöhemmin kehitettiin kaikkien tuntema lääke aspiriini. Mesiangervon lehtiä voi käyttää tuoreeltaan ja kuivattuna teeaineksiksi. Rohdosvaikutuksen takia mesiangervoteetä ei kuitenkaan suositella päivittäiseen käyttöön. Mesiangervon lehdistä voi tehdä myös jalkakylpyjä. Lisää sekaan merisuolaa, vaikkapa ruusun lehtiä ja nauti elämästä!


Mesiangervon kukinta kruunaa maalaismaiseman.


Mesiangervon kukissa on kuivattuna ainutlaatuisen hieno aromi, joka muistuttaa vaniljaista paahdettua mantelia. Olen kerran päässyt maistamaan kuivakakkua, joka oli maustettu kuivatulla mesiangervon kukkajauheella. Kerää siis kukkia puhtailta paikoilta, kuivata - ja yllätä ystävät kahvipöydässä. Testaa kukkajauhetta myös panna cottaan vaniljan sijasta.


Puna- ja valkopila

Apiloita kasvaa Suomessa useampaa lajia sekä luonnonvaraisena että rehukasvina. Tutuimpia ja yleisimpiä ovat puna- ja valkoapila, joiden kukkia voi kuivattaa teeksi tai käyttää tuoreena salaattiin ja kattauksissa koristeluun. Myös lehdet ovat maultaan mietoja ja erinomaista salaattiainesta. Muista bongata myös neliapiloita!



Puna-apila.


Valkoapilan kukat voivat myös punertaa hieman. Kauniita!



Löytöjä puutarhasta

Puutarhastakin löytyy paljon popsittavaa, esimerkiksi monelle kiusallisen tuttu maahumala yllättää raikkaalla maullaan. Voit käyttää lehtiä ja kukkia esimerkiksi salaattiin ja koristella niillä annoksia. Jos pidät mintusta, tykkäät varmaan maahumalastakin.


Maahumala lähipotretissa.

Pensas- ja köynnöskrassin koko kasvi on syötävä, krassissa on kauniit koristeluun sopivat kukat, pippurisen makuiset lehdet ja siemenet, joista voit tehdä kapristen tyyppistä säilykettä.


Komea krassikasvusto muutaman vuoden takaa Tallinnasta.



Mitä muuta voi kerätä?

Luonnossa ja puutarhassa on todella monenlaista kerättävää. Kertaathan jokamiehenoikeudet kun lähdet keruupuuhiin omaa pihaa kauemmaksi. Villiyrttien keruukalenteri löytyy esimerkiksi Kuu yrttitarhassa -blogin sivuilta.

Muistathan aina tunnistamisen tärkeyden: jollet tunnista lajia sadan prosentin varmuudella, älä käytä ollenkaan.

Aurinkoista ja iloista sydänkesää!


***

perjantai 13. kesäkuuta 2014

Kuinkas sitten kävikään?

Piipahdin illalla puutarhalla hankinnoilla. Viime viikkojen kiireiden takia osa kesäkurpitsoista odotti edelleen ostamistaan ja istutustaan. Lisäksi voisi tsekata kesäkukat...

Kesäkukkien kasvatus on ihanaa hommaa. Mutta myös niiden ostaminen on elämys, etenkin kun sen tekee asiansa osaavalla puutarhalla. Tasapainottelen siis joka kevät ja kesä tämän yhtälön kanssa, että jotain on kiva kasvatella itse, mutta pitää myös päästä ostelemaan. Monena vuonna olen hankkinut kesäkukat niin, että käyn useilla puutarhoilla. Saan nauttia eri puutarhojen tunnelmista ja valikoimasta. Kasvihuoneella käynti on väreine ja tuoksuineen aina elämys myös aisteille. 

Harvinaista kyllä, tällä kertaa päätin keskittää hankintoja ja maakunnassa käydessäni ostin melko satsin taimia Nivalasta, Siljamaan puutarhalta. Heillä on aivan upeat tomaatit ja yrttivalikoimakin kasvaa vuosi vuodelta. Kukat ovat tuuheat ja terveet, tasaisesti kastellut.

Tiedän, että moni haluaa ostaa kukkasensa markettireissun yhteydessä nopeasti, halvalla ja näppärästi - mutta kasvien laadussa todella on eroja. Oulussa suosikkipuutarhani on Yrjänäisen puutarha, jonka olemassaolosta moni ei edes tiedä. Lajikkeita löytyy joka lähtöön niin hempeämmän tyylin kuin dramaattisemmankin linjan ystävälle. Palvelua saa nopeasti ja se on asiantuntevaa.



Hempeään makuun, kerrottu petunia.


Dramaattinen musta petunia.


Värien juhlaa.


Myös Yrjänäisen yrttivalikoimat ovat erinomaiset.

Vaikka olin poikkeuksellisesti hankkinut melkein kaikki "tarvitsemani" kukat ja tomaatit Siljamaalta, kasvattanut jotain itse ja saanut jonkin verran taimia ystäviltä - kaihoisa katseeni pyyhki ympäri Yrjänäisen puutarhaa. Kaikki meni ihan hienosti siihen asti, kunnes astuin kakkoshuoneeseen. Sydämeni meinasi pysähtyä.

Maailman suurin ja kaunein verenpisara.



Kukat olivat nyrkinkokokoiset.


Mitäs nyt? Onko sille oikein paikkaakaan, ruukutkin alkavat olla jo lopussa. Multaakin pitäisi ostaa. Kesäkurpitsojahan tässä piti hankkia? Oijoi. Koitin kylmettää sydämeni ja kiertelin hetken toisaalla kasvihuoneessa, kunnes huomasin taas olevani ihastelemassa verenpisaraa... Upea.

Tovi siinä meni, mutta tämä kaunotar jäi puutarhalle. Miksi ihmeessä? Nuput ja kukat ovat niin raskaat, että lajike vaatii erittäin tuulensuojaisen paikan etteivät oksat katkeile. Se amppelipaikka missä minulla on joinain aiempina kesinä ollut verenpisara, on alttiina tuulen puuskahduksille. Tein järkivalinnan ja otin toisen lajikkeen. Löysin sievän, napakan yksilön jossa oli paljon nuppuja.



Järkivalinta. Kaunis tämäkin!

Jotenkin ajatus verenpisarasta ei jätä minua rauhaan. Löytyisikö etupihalta sopiva paikka syreenin katveesta? Ehkä verenpisaroita olisi jäljellä vielä ensi viikollakin?

Niinpä niin. Kesäkukkia on helppo ostella, mutta kannattaa miettiä monenko kanssa kesällä riittää into huolelliseen hoitoon eli säännölliseen kasteluun ja lannoitukseen. Itse olen turvautunut monesti siihen, että sekoitan ruukun koosta riippuen kourallisen tai pari kanankakkaa ruukun pohjamultaan. Joskus olen käyttänyt pikkuruukuissa myös lannoitetikkuja, yrteille vihreitä - kukkiville punaisia. Kesäkukkamulta on erinomaista ja sisältää lannoitetta koko kesän tarpeisiin, mutta on myös aika hinnakasta. Jos ostaa laadukkaat taimet, kannattaa niitä myös hoitaa hyvin, niin kukinta jatkuu pitkälle syksyyn!
 
***

Hei muuten, jos vielä löytyy tilaa kasvimaalta tai palstalta - kokeilkaa erilaisia hernelajikkeita. Itse olen vankkumaton herneiden puolestapuhuja. Niissä on proteiinia, ne ovat monikäyttöisiä ja palkoina ostettuina aika hintavia. Herneet eivät ole kovin nirppanokkaisia kesän kelien suhteen; satoa tulee niin kuivana kuin märkänäkin kesänä. Viime kesänä ihastuin ikihyviksi vanhaan sokerihernelajikkeeseen nimeltä Gigante Svizzero. Palot voi syödä kokonaisina ja palko on tosi maukas - sekä suuri. 


Aikamoinen palko kesältä 2013.


Summa summarum:
tukekaa paikallista työtä - ostakaa taimet suoraan puutarhoilta!


***