Bongaa pihlaja!

Teksti: Kirsi Eskelinen, kuva Niina Jortikka

Pikapäivitys luonnontuotteiden keruukalenteriin:

nyt on pihlajan silmujen lyhyt sesonki parhaimmillaan! Valoisilla paikoilla ne ovat osin auenneet jo turhankin paljon, mutta varjoisilla paikoilla metsissä ne lienevät vielä muutaman päivän ihanteellisessa vaiheessa. Supussa oleva pihlajan lehti maistuu karvasmantelille ja sopii erityisen hyvin erilaisiin jälkiruokiin ja salaattien mausteeksi. Juustokakku saa hienon makulisän, kun täytteen sekaan silppuaa 1-2 dl pihlajan silmuja.

Salaatissa myös vuohenputken versoja, joista juttu täällä.

Pihlajan silmujen kerääminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, joten kysythän luvan maanomistajalta. 


Jokamiehenoikeudet lyhyesti

Saat

• liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen muualla kuin pihamaalla ja erityiseen käyttöön otetuilla alueilla (esimerkiksi viljelyksessä olevat pellot ja istutukset)
• oleskella tilapäisesti alueilla, missä liikkuminenkin on sallittua (esimerkiksi telttailla riittävän etäällä asumuksista)
• poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia
• onkia ja pilkkiä
• kulkea vesistössä ja jäällä

Et saa

• aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille tai ympäristölle
• häiritä lintujen pesintää ja riistaeläimiä
• kaataa tai vahingoittaa puita
• ottaa sammalta, jäkälää, maa-ainesta tai puuta
• häiritä kotirauhaa
• roskata
• ajaa moottoriajoneuvolla maastossa maalla ilman maanomistajan lupaa
• kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia 

Tarkemmin jokamiehenoikeuksista tietoa Ympäristöhallinnon verkkopalvelussa.

Antoisia löytöretkiä keväiseen luontoon!

Kirsi

Vuohenputki - uhka vai mahdollisuus?

Kävin viime viikolla Helsingissä ja pääsin ihastelemaan puistojen runsaita vuohenputkikasvustoja. Vuohenputki on lehtokasvi, joka on saanut topakan jalansijan myös monissa varjoisissa, rehevissä puutarhoissa. Helsinkiläinen ystäväni totesikin että hänen pihallaan vuohenputki on kaikista haastavin rikkakasvi. Pohjoiseen vuohenputki on levinnyt hieman leppoisammin.

Vuohenputkikasvusto Helsingissä, Herttoniemessä.

Vuohenputki on yhtäältä rikkakasvi - mutta toisaalta myös herkullinen villivihannes. Siitä voi valmistaa esimerkiksi salaatteja ja piirakoita, sitä voi pyöräyttää kevyesti paistinpannulla lisukkeeksi tai lisätä munakkaisiin. Lehtiä ja ohuita varsia voi kuivattaa viherrouheeksi tai –jauheeksi ja lisäillä talvella keittoihin ja sämpylöihin tuomaan puhtia. Muistathan kerätä vuohenputket ja muut villivihannekset aina puhtailta alueilta, riittävän kaukaa teistä ja teollisuuslaitoksista! Vältä myös lannoitettuja alueita.

Miten vuohenputken tunnistaa? 

Sarjakukkaisten heimon putkikasveissa on useita myrkyllisiä lajeja joista myrkkykatko, myrkkykeiso ja hukanputki kannattaa noteerata jo senkin takia, että monesti lajit kasvavat keskenään sekaisin esim. rannoilla. Vuohenputki muistuttaa kuitenkin eniten yleisenä kasvavaa vaaratonta karhunputkea. Erona vuohenputken laajoihin kasvustoihin karhunputki kasvaa yksittäin, on kookkaampi ja lehdet ovat monilehdykkäisemmät.

Kasvien ja sienten opettelussa nyrkkisääntö numero yksi: jos et varmasti tunnista lajia – älä kerää ja käytä sitä ravinnoksi. Uusia kasveja ja sieniä on turvallisinta opetella luonnossa, konkarin opastuksella.

Vuohenputken lehdet ovat muodoltaan kolmiomaisia. Vuohenputken tunnistamisessa yksi tärkeä muistisääntö on kolme kertaa kolme. Mitä se tarkoittaa? Lehdet ovat kahteen kertaan kolmisormiset eli lehtilapa jakautuu kolmeen lehtiruodilliseen osaan, joista kukin jakaantuu vielä kolmeen epäsymmetriseen lehdykkään. Täysin kehittyneessä lehdessä on siis yhdeksän lehdykkää. Suurin osa täysikasvuisista lehdistä noudattaakin sääntöä, mutta joissakin lehdissä lehdykät eivät ole kunnolla irti toisistaan. Lisää tunnistamisesta Luontoportin sivuilla. 

Kuvassa kolmion muotoinen vuohenputken lehti: ylhäällä kolme irrallista lehdykkää, alhaalla epäsymmetriset, osittain toisissaan kiinni olevat lehdykät. Täysin muodostuneessa lehdessä on yhteensä yhdeksän pikkulehdykkää.

Huomaathan, että vuohenputkista käytetään ainoastaan nuoret, kevään ensimmäiset tyvilehdet. Kookkaamman yksilön varsilehdet ovat erinäköiset, mikä pitää tunnistamisessa huomioida. Jos haluaa omalla pihallaan jatkaa vuohenputken satokautta, kasvuston voi niittää, jonka jälkeen vuohenputki tekee jälleen uutta satoa. 


Herkuttelua

Tein vuohenputkesta salaattia. Harrastan kokkausta näppituntumalla; tällä kertaa salaattiin tuli pari isoa kourallista nuoria, suppuisia vuohenputken lehtiä, pari pikkutomaattia, pieni kourallinen pähkinöitä ja puolenkymmentä kunnon nokaretta aurajuustoa. Sekaan ripottelin muutamia pihlajan silmuja antamaan karvasmantelimaista makua. Jokamiehenoikeuksilla pihlajan silmuja ei saa kerätä, mutta napsinkin pihlajan silmuja maistiaisiksi oman pihan pihlajasta. Karvasmantelimainen maku on pihlajan silmuissa vain hetken aikaa - kun silmut aukeavat pieniksi lehdiksi, maku häviää. 

Vinkki! Jos kaipaat totuttelua villivihannesten makuun, aloita salaattien teko käyttämällä pohjalla perussalaatteja ja lisää osa villivihanneksia, esim. vuohenputkia, horsman versoja ja voikukan lehtiä ja nuppuja.

Herkullisimmillaan vuohenputken lehti on hieman suppuisena, kiiltävänä.

 

Illan salaatti. Kastikkeeksi hieman oliiviöljyä ja päälle suolaa ja pippuria.

Termeistä: vuohenputki on selkeästi monikäyttöinen ja ruokaisa eli siksi olen käyttänyt termiä villivihannes. Puolestaan pihlajan silmu tai esimerkiksi siankärsämön lehti on enempi maustetyyppisesti käytettävä villiyrtti. Kumpaakin termiä käytetään, lisäksi puhutaan luonnonyrteistä ja hortasta. Horta on kreikkaa ja tarkoittaa villiä, kasviperäistä syötävää.

 

Jokamiehenoikeudet kannattaa kerrata!

Tosiaan, villiyrttejä ja villivihanneksia kerätessä on hyvä kerrata jokamiehenoikeudet, niistä löytyy tietoa Ympäristöhallinnon verkkopalvelusta. Perusteellisempi opas jokamiehenoikeuksista löytyy täältä Ympäristöministeriön sivuilta.

Jokamiehenoikeuksissa sanotaan että rauhoittamattomia kukkia saa kerätä sieltä, missä liikkuminenkin on sallittua. Mitään puun osia ei saa kerätä ilman maanomistajan lupaa. Eli vuohenputken lehtiä, jotka vertautuvat kukkiin - saa kerätä jokamiehenoikeudella, mutta pihlajan silmuja jotka ovat osa puuta - ei saa kerätä. 

***

Oliko se vuohenputki uhka vai mahdollisuus? No, pedantti puutarhuri saattaa kauhistua vuohenputken ilmaantumisesta - varmin tapa hävittää se on totaalinen multien vaihtaminen. Mutta romantikon tai herkuttelijan puutarhassa sille löytynee joku nurkka, jossa se saa villinä rehottaa ja tuottaa satoa. Nautitaan keväisestä luonnosta!

***