perjantai 15. elokuuta 2014

Villiruokaa meillä ja muualla

Villiruoka on nykyään kaikkien ruuasta kiinnostuneiden huulilla. Villiruuasta keskustellaan ja Facebookissa vertaillaan marja- ja sienisaaliita. Mitä villiruoka oikeastaan tarkoittaa?

ELO on kesäkuussa 2009 perustettu yleishyödyllinen säätiö, jonka tarkoituksena on korkeatasoisen suomalaisen ruokakulttuurin edistäminen. "Säätiön toiminnan tavoitteena on, että suomalainen ruoka - ja siihen liittyvät perinteet ja kulttuuri - on kansainvälisestikin laadukas ja kiinnostava vuoteen 2017 mennessä." ELO-säätiön määritelmän mukaan villiruoka on marjoja, sieniä, riistaa, poroa, villikalaa, -vihanneksia ja -yrttejä.

Villiruoka saadaan siis suoraan villistä luonnosta. Maailmanlaajuisesti ainoastaan Pohjoismaissa on yhtä laajat jokamiehenoikeudet kuin meillä Suomessa. Tästä etuoikeudesta kannattaa olla ylpeä ja ottaa suomalaisen metsän antimista ilo irti!


Villiruoka yllätti matkailijan

Olen törmännyt myös ulkomaan reissuilla paikalliseen villiruokaan hauskalla tavalla. Kreikassa Naxoksen saarella muutamia vuosia sitten kuljimme usein pientä hiekkatietä pitkin hotellilta rannalle. Ohitimme säännöllisesti yhden kasvin, joka näytti minusta etäisesti tutulle.
Yhtenä päivänä rohkaistun lähemmäksi ja huomasin, että kasvista oli selvästikin kerätty lehtiä. Lähempänä tajusin mikä kasvi on kyseessä ja maistaminen varmisti asian.
Tilli! Olin siis törmännyt, hmm - villitilliin?



Villitilli Kreikassa, Naxoksen saarella.


Kyllä! Tilli kasvaa Välimeren alueella luonnonvaraisena. Wikipedia kertoo, että tieteellisen nimensä (Anethum) on tilli saanut siitä, että se kasvaa varsin nopeasti, sillä kreikkalaiset sanat ano theo tarkoittavat "ylös juoksen". Jo roomalaisten gladiaattorien on kerrottu syöneen ”Anethum”-nimistä yrttiä, jonka sanottiin lisäävän heidän voimiaan. Kappas, uutta tietoa tuikitavallisesta tillistä!


Kreikan kielestä on kotoisin myös sana horta, jonka merkitys on villiä vihreää - samasta sanasta on johdettu myös hortonomi. Horta saattaa hyvinkin löytyä Kreikassa maalaisravintolan alkupala- tai salaattilistalta - jos törmäät siihen, kokeile rohkeasti! Suomalaisittain villiyrttien keruuta voi monestakin syystä kutsua hortoiluksi :)

Kävin Kroatiassa lomareissulla viime viikolla. Splitissä teiden pientareet ja niityt olivat pullollaan villitilliä ja lähes kaikkialla erotin jo kaukaa että lehdet oli kerätty - jopa kaikkein vilkkaimpien teiden varsilta. Samalla alueella ihmiset asustivat ja kasvattivat puutarhoissaan toki myös hedelmiä, tomaatteja jne. Niin, missäpä muuallakaan?



Tämä yksilö kasvoi puutarhassa, kokoa oli kolmatta metriä.





Kyllä, tillihän se siinä.


Villitilliä kasvoi kaikkialla teiden varsilla.


Kasvoi siellä Kroatiassa toki paljon muutakin kuin tilliä! Hedelmäsesonki oli parhaimmillaan ja nautin mm. luumuista, persikoista, jättimäisistä vesimeloneista ja uskomattoman pehmeistä ja makeista viikunoista. Koen vain jotenkin lumoavana sen, miten tietty kasvi on meillä vaalittu, perinteinen viljelykasvi ja jossain muualla omapäinen luonnonlaji. Maailman - ja luonnon - monimuotoisuutta parhaimmillaan!


Oulussa järjestetään syyskuussa Pohjoiset arktiset maut - Northern Arctic Flavours -seminaari.  Seminaaripäivien teemoina ovat Pohjoista ruokaa ja matkailua 3.9. keskiviikkona ja Aitoja makuja läheltä ja luonnosta 4.9. torstaina. Seminaari järjestetään Pohton alueella ja alueella on molempina seminaaripäivinä myös tuottajatori.

Suomessa Ravintola Juuri käyttää villiruokaa monipuolisesti ja enakkoluulottomasti ja odotankin innolla torstain puheenvuoroa "Puhtaiden ja paikallisten raaka-aineiden merkitys ravintoloille", jonka käyttää Ravintola Juuren ravintoloitsija Ilja Björs.

Seminaariin ilmoittautuminen on nyt käynnissä. Seminaari on maksuton ja kaikille avoin.

Toivottavasti tapaamme antoisien keskustelujen ja paikallisten herkkujen äärellä!